Nuohous perustuu Suomessa pelastuslakiin. Pelastuslaki 22§.
Pelastustoimilain mukaan rakennuksen omistajan tai haltijan on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan määrävälein.
Vakuutusyhtiöt edellyttävät säännöllistä nuohousta. Palovahingon sattuessa vakuutus ei välttämättä korvaakaan kaikkia vahinkoja, jos nuohous on laiminlyöty.
Lakisääteistä nuohoustyötä tekevältä henkilöltä vaaditaan nuohoojaan ammattitutkinto
Nuohouksen tarkoituksena on poistaa savuhormeihin ja tulisijoihin kertynyt palamisjäte, jotta eivät ne aiheuttaisi palovaaraa. Lisäksi nuohouksella edistetään energian taloudellista käyttöä, ympäristönsuojelua ja ihmisten asumisviihtyvyyttä.
Nuohooja huolehtii työllään kiinteistöjen paloturvallisuudesta puhdistamalla tulisijat ja savuhormit. Lisäksi hän tarkistaa suojaetäisyydet, ilmoittaa havaitsemansa puutteet ja viat ja opastaa tarvittaessa tulisijan käyttäjiä.
Jotta nuohous voidaan suorittaa turvallisesti, tulee savupiipuille johtavat kulkuväylät olla kunnossa. Tikkaiden tulee olla kunnolla kiinnitetyt ja riittävän tukevat. Nuohooja joutuu liikkumaan kaikkina vuodenaikoina ja esimerkiksi sateen liukastama katto on erittäin vaarallinen. Tikkaiden ja kulkusiltojen kunto on kiinteistön omistajan vastuulla.
Nuohousvälit
Käytössä oleva kiinteällä polttoaineella, useammilla polttoaineilla tai raskas öljyllä toimiva tulisija hormeineen on nuohottava vuoden välein. Suuluukuttoman tulisijan (avotakka) tulipesää ei nuohota, ellei siitä erikseen sovita.
Yksinomaan kevytöljykäyttöinen tulisija hormeineen on nuohottava vuoden välein. Tämä määräväli ei koske keskuslämmityskattilan tulipesää ja tulipintoja.
Omaan yksityiseen käyttöön pääasiassa tarkoitetun vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava kolmen vuoden välein. Muuhun kuin omaan yksityiseen käyttöön tarkoitetun, säännöllisessä käytössä olevan vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava vuoden välein.
Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja hormi on nuohottava lisäksi ennen käyttöönottoa.
Sisäministeriön asetus nuohouksesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050539
Ohjeita puun polttamiseen
Hyvälaatuisella ja kuivalla polttoaineella sekä oikealla sytyttämisellä- ja puidenlisäystavalla voidaan merkittävästi vähentää päästöjen muodostumista tulisijoissa.
- Poltettavan puun on oltava kuivaa.
- Oikea sytytystapa on puiden sytyttäminen päältä pienellä määrällä puutikkuja ja sanomalehtipaperia.
- Kun tulipesän pinnat ovat kunnolla kuumenneet, voidaan puuta lisätä reilummin, tulipesää ei saa latoa liian täyteen.
- Tulisijan pellit on hyvä pitää auki ja varmistaa hyvä veto niin kauan kuin hiillos vielä hehkuu. Näin huonetilaan ei pääse häkää eikä pienhiukkasia.
- Kun veto on hyvä, piipun päästä tupruaa tasaisen vaaleanharmaata savua. Musta noki kertoo liian vähäisestä vedosta tai märistä puista.
- Kun hiillos alkaa hiipua - eli siinä ei näy sinisiä liekkejä - voi pellin laittaa vähän pienemmälle. Vasta kun hiillos on palanut loppuun, pellin saa sulkea kokonaan.
Ladattavia esitteitä ja linkkejä:
- Opas puunpolttoon (pdf)
- https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090239 (palohälyttimet)