Nuohousjärjestelmä uudistuu.

Nuohoustoiminnan sääntely kevenee. Piirinuohoojat vaihtuvat yksityisiin nuohousyrittäjiin. Kiinteistönomistajaa uudistuksessa askarruttaa kaksi käytännön kysymystä: saako nuohoojan ja mitä työ maksaa? Villiintyykö hinnoittelu vai takaako kilpailu edullisemmat taksat? – En usko, että Varkaudessa tai isommissa kunnissa muutenkaan hintataso heilahtaa paljon mihinkään, varkautelainen nuohousyrittäjä Jeremias Rantanen sanoo, – Sääntelyä on koko ajan perusteltu sillä, että nykyjärjestelmässä hinnat ovat olleet kaikille samat. Mutta kun sitä ei käytännössä ole valvottu, se ei pidä paikkaansa. – Nykyinen piirinuohoojien hintatasohan on ollut todella alhainen. Nuohousyritykset ovat kasvaneet isoiksi, koska ne tarvitsevat matalilla katteilla paljon lääniä tehdäkseen tulosta. Rantasen mielestä nuohoojan hinnan pitäisi olla samaa luokkaa kuin putki- tai sähkömiehen. Yllätyskuluja ei asiakkaalle saisi tulla. – Jos esimerkiksi ollaan haja-asutusalueelle tulossa, hinta pitää ilmoittaa kuluttajalle etukäteen ja sen pitää olla perusteltavissa, ettei työn suorittamisen jälkeen tarvitse kiistellä. Toivon, etteivät nuohoojat käytä väärin sitä, että meitä on niin vähän. Mahdollisia ongelmia ei tuotakaan järjestelmän muutos vaan se, ettei alalle ole tullut tarpeeksi nuohoojia, Rantanen sanoo. Vanha järjestelmä on sitä pikemminkin estänyt. – Ongelma on, että meitä on vain noin 700. Väittäisin, että Suomessa voisi työllistyä jopa 2000 nuohoojaa. Yksi uudistuksen tarkoitus onkin madaltaa alan kynnystä, kertoo yli-insinööri Jaana Rajakko sisäministeriön pelastusosastolta. – Täytyy muistaa, että nykyinen järjestelmäkään ei ole taannut palveluja aukottomasti. Avainkysymys on, jatkavatko nykyiset nuohoojat ja saadaanko uusia. – Ainakin kynnys alalle tuloon alenee. Nyt alalle ei ole päässyt, jos ei ole voittanut kilpailua piirinuohouksesta. Kilpailutuksia on ollut vähän, koska sopimukset on yleensä tehty toistaiseksi voimassa oleviksi. Pelastuslaitoksilla on joskus ollut ongelmia saada yhtäkään tarjousta. Palvelujen saatavuutta ja tulevaa hintatasoa on Rajakon mukaan vaikea ennakoida. – Esimerkiksi Etelä-Karjalassa, jossa ei 15 vuoteen ole ollut piirinuohoojia, palveluja on ollut saatavilla ja hinnat ovat seuranneet piirinuohousten hintoja. Moni iäkäs piirinuohooja harkitsee lopettamista järjestelmän muuttuessa. – Monessa kunnassa on vanhoja nuohoojia, alueet ovat isoja eikä jatkuvuutta ole tiedossa. Se on iso huoli. Ketä kiinteistönomistaja lähestyy? Naapurikunnan nuohoojillakin on pitkä matka, Jeremias Rantanen sanoo. – Meillä Varkaudessa on poikkeuksellisen hyvä tilanne. Täällä on paljon nuoria ja tosi ammattitaitoisia nuohoojia. Rantanen itse ryhtyi "villiksi" yrittäjäksi Varkaudessa vuosikymmenen alussa. Kiistoja tilanteesta ratkottiin käräjillä asti. – Suoritin ammattitutkinnon 2003. Siitäkin erästä alalla on enää yhden käden sormilla laskettava määrä. Tosi moni luovutti pelin kesken, kun tämä uudistus viivästyi. Rantasen mielestä myös koulutus kaipaa uudistusta: nopeita nuohouskoulutuksia ja päälle jatkokoulutusta esimerkiksi kiinteistöpuolelta. Vaikka rakennusalalle kouluttautuneet voisivat laajentaa repertuaariaan nuohoukseen lisäopilla. Jaana Rajakon mukaan tämäntyyppistä onkin tekeillä, kun nuohoojakoulutus on siirtymässä ammattikoulujen talotekniikan koulutuksen sisälle.