TALVI KUIVAA SISÄILMAA

Talvi kuivaa sisäilmaa – "Koneellinen ilmanvaihto on usein painovoimaista ilmanvaihtoa tehokkaampi"


Sisäilman suhteellinen kosteus laskee talven myötä. Joillekin kuiva sisäilma aiheuttaa ihon kuivumista ja muita oireita, toisille sillä ei juuri ole merkitystä. Sisäilman suhteellisen kosteuden määrä vaihtelee monestakin eri syystä, joten radikaaleihin toimenpiteisiin ei kannatta heti ryhtyä.
Markkinoilla on monenlaisia ilmankostuttimia. Jotkut malleista kuumentavat veden höyryäväksi, osa kostuttimista suihkuttaa veden sumuna huoneilmaan.

Ihminen viihtyy melko kosteassa ilmanalassa. Siten esimerkiksi talvinen kuiva sisäilma tuntuu joistakin jopa epämiellyttävältä. Asumisterveysoppaan mukaan sisäilman suhteellisen kosteuden tulisi olla 20–60 %. Se ei ole kuitenkaan mikään raja-arvo, eikä sisäilman kosteudesta tule huolestua, jos se on hetkellisesti alhainen.

Talvella sisäilma on kuivempaa kuin kesällä johtuen ilman lämpötilasta. Lämmin ilma pystyy sitomaan itseensä enemmän kosteutta kuin kylmä ilma, minkä takia talvella ulkoilman sisältämä absoluuttinen kosteus on pieni.

Koska kylmä ulkoilma ei pysty sitomaan vettä niin hyvin kuin lämmin ilma, vesi tulee talvisin alas lumena tai räntänä. Ilmanvaihdon mukana tuoma ulkoilma lämpiää sisällä, jolloin ilman suhteellinen kosteus pienenee vaikka absoluuttinen kosteus ei muutu.

Ilmanvaihdolla on merkitystä sille, onko ilma kuivaa vai kosteaa.


Jos ilmanvaihto ei ole riittävä, sisätilojen kosteuslähteet voivat lisätä sisäilman suhteellista kosteutta. Rakennuksen rakenneratkaisut voivat vaikuttaa myös jonkin verran sisäilman kosteuteen, esimerkiksi kellaritilaan voi nousta maaperästä kosteutta.

Koneellinen ilmanvaihto on usein painovoimaista ilmanvaihtoa tehokkaampi vaihtamaan huonetilan ilmaa, jolloin se vähentää sisälähteiden, kuten suihkun käytön vaikutusta sisäilman kosteuteen.

Koneellinen ilmanvaihto voi periaatteessa kuivattaa sisäilmaa, mutta ilmanvaihtokoneessa voi olla kostutin, joka taas lisää sisäilman kosteutta talvisin.

Rakennuksen lämmitysmuodolla on myös jonkin verran vaikutusta sisäilman kosteuteen. Puulämmitys voi lisätä sisäilman kosteutta, koska puun sisältämä kosteus pääsee haihtumaan sisäilmaan.


Sisäilman kosteus voi vaihdella eri asuntojen ja rakennusten välillä riippuen pitkälti ilmanvaihdon toimivuudesta ja tilojen käyttötarkoituksesta.

Sisäilman kosteus voi ainakin tilapäisesti lisääntyä myös esimerkiksi ruuanlaiton, peseytymisen, tai pyykinkuivauksen vuoksi.

Sisäilmaa voi kostuttaa harkiten. Mikäli katsoo, että kuiva sisäilma on haitaksi terveydelle, voi turvautua apukeinoihin.

Tarvittaessa sisäilman kosteutta voi lisätä ilmankostuttimilla, mutta niiden huollosta ja toiminnasta tulee huolehtia. Huonosti hoidettu ilmankostutin voi toimia esimerkiksi mikrobilähteenä. Sisäilman kostutus ei saa kuitenkaan olla niin runsasta, että kosteus alkaa tiivistyä kylmiin pintoihin.

Liiallinen sisäilman kosteus voi tiivistyä esimerkiksi ikkunoihin tai pahimmassa tapauksessa rakenteiden sisään aiheuttaen mikrobivaurioita.

Huoneilman lämpötilalla voi myös hieman vaikuttaa sisäilman kosteuteen, sisäilman suhteellinen kosteus kasvaa lämpötilan laskiessa.

 

Yle 22.11.2015